maanantai 5. toukokuuta 2014

Takatalvi...yäk! Ja olkapää-käsitreeniä, NAM!!!

Olin taas viime viikolla treenaamassa pt:n kanssa. Tällä kertaa tehtiin olkapää-haba-ojentaja-treenit. Olipas taasen sellaiset treenit, että oksat pois! Keskiviikkona treenattiin ja jo keskiviikkoillalla oli sellainen polte käsissä, että jopa juomalasin kädessä pysyminen oli aika epävarmaa :) Perjantainahan se kovin treenipolte oli käsissä...jopa hiusten kampaaminen oli yhtä akrobatiaa, kun olkapäissä niin mahtava polte. On se käsittämätöntä miten ihmeessä tuollaisen kidutuksen ihan treenipoltteen jälkeen haluaa aina vaan enemmän ja enemmän tuollaista treeniä. Olen jopa heittänyt huulen, että pitänee varmaan muuttaa tuonne Suomen parhaaseen kaupunkiin, tai sieltä ainakin löytyy Suomen ehdottomasti parhaat pt:t! Olishan se upeeta, jos joka viikko pääsis pt:n kanssa treenaamaan. Nälkä kasvaa siis syödessä ja seuraavat pt-treenit on sovittu jo ens viikolle :) Ens viikolla onkin ihan uusi tuttavuus mulle pt:nä...muutaman kerran k.o. herran treenautuksia sivusta seuranneena tiedän, ettei mua ensi viikollakaan tulla päästämään helpolla ja enhän mä sitä pyydäkään!

Nyt kun parina päivänä on satanut lunta, niin on ollut vähän paska fiilis, että eikö se kunnon kevät ja kesä tule koskaan...tuleehan ne sieltä kun vaan jaksaa odottaa! Kesäloma-tj on tänään 54. Sitä odotellessa siis...ennen loman alkua on onneksi mooonta ihanaa tapahtumaan, vähän suurempia ja pienempiä ja muutamia pt-treenejä joka tapauksessa.

Ihanan treenipoltteisia päiviä kaikille!

torstai 24. huhtikuuta 2014

Se on kevät nyt!

Voi apua, miten aika taas suorastaan kiitänyt eteenpäin! Kuukausi sitten viimeksi kirjoitellut kuulumisia.

Eilen kävin treenaamassa rintatreenin pt:n kanssa ja juuh...huomenna taitaa olla pahin päivä edessä. Treenit meni taas niin hyvin perille, että viimeisenä olisi pitänyt tehdä etunojapunnerruksia, niin mä romahdin naamalleni lattialle, edes avustettuna ei tullut tehtyä kuin muutama hassu. Ei ollut enää potkua yhtään jäljellä treenin jälkeen! Mutta niin sen pitääkin mennä! Ja treenin jälkeen suihkussa jopa suihkun nostaminen olkapäätason yläpuolelle oli tuskaa! Ja itseäni toistaen, mä niin rrrrrrrakasta tätä!!!

Vielä nelisen viikkoa mennään näillä treeniohjelmilla ja ruokaohjeilla ja sitten taasen katsotaan missä mennään. Puhuttiin oman valkun kanssa suunnitelmista ja unelmista...onpa nyt sanottu ääneen muutaman ihmisen kuullessa oma unelma...kääk...pienin askelin kohti tavoitetta. Kuten oma valkkukin sanoi, unelmia täytyy olla, mutta matkalla suureen tavoitteeseen ja unelmaan, on matkan varrella oltava pieniä tavoitteita, koska se helpottaa matkan tekoa omaan tavoitteeseen pääsyä huomattavasti ja tulee välilläkin niitä onnistumisen iloja ja matka lopulliseen tavoitteeseen tuntuu lyhyemmälle. Itsestä lopullinen tavoite tuntuu aikaa kaukaiselle, mutta ilmeisesti siis ihan saavutettavissa olevalle tavoitteelle. Siis iso KKKKKÄÄÄÄÄÄÄKKKK! Mutta pidän hulluja jännityksessä enkä siis kerro mikä se tavoite/unelma on.

Korvissa soi tällä hetkellä Antti Railion uusin levy ja oon aivan hurmiossa kaikkiin biiseihin. Ehkä tämän hetken ykkönen on "Kaiken muun saa viedä". Äärettömän hyvää musaa aerobisille lenkeille, voin jo aivan kuvitella kuinka kesäaamuna viipotan rullaluistimilla tai kickbikellä aamuaerobista ja tää musa raikaa korvissa ja kaikki varhaisen kesäaamun tuoksut leijailee nenään.

Nyt kuitenkin ruokaa keittelemään ja ulos puutarhaan puuhastelemaan ja nauttimaan upeasta ilmasta!

Kun uskot unelmiisi, alat kasvaa niitä kohti -Tommy Hellsten-


maanantai 24. maaliskuuta 2014

Se tunne...

...kun et voi yskiä, et nauraa, et nousta autosta normaalisti, etkä myöskään sohvalta normaalisti, saati tehdä mitään sellaista, joissa tarvitaan vatsalihaksia. Eilen ja tänään on olleet sellaiset päivät ja huomisesta vielä ei tiedä. Mutta käsittämätöntä, miten mä rrrrrrrrrrrakastan tätä tunnetta. Lauantaina oli pt-päivät ja valitsin treenattavaksi lihasryhmäksi vatsat. Jos en olisi päässyt vatsoihin, kakkosvaihtoehto oli kädet. Tunti tehokasta vatsatreeniä ja nyt tosiaan lihakset huutaa armoa,
Tänään oli rinta-selkätreenin vuoro ja täytyy sanoa, että hieman tehoja vei pois lauantain treeni ja lähinnä tuo vatsalihasten treenikipu. Mutta periksi ei anneta ja treenit tuli tehtyä.
Oli taas uskomattoman ihanaa nähdä kaikkia omia tiimiläisiä viikonloppuna. Noista tapaamisista sitä energiaa ja tsemppiä saa niin paljon, että se on ihan uskomatonta.
Puoli vuotta pt-treenausta takana ja lyhyenä yhteenvetona voin todeta, että jo tähän mennessä jokainen treeni, punnittu ruoka ja vuodatettu hikipisara on kannattanut! Ja saman pt:n kanssa jatketaan eteenpäin. Parin viikon kuluttua meillä on tapaaminen oman pt:n kanssa, jossa taasen pohditaan tavoitteita ja katsellaan, muutellaanko ruokia kuinka paljon ja miten treeniohjelmaa säädetään.
Aurinko paistaa niin houkuttelevasti ulkona, joten ei kun ylös, ulos ja lenkille :) Nauttikaa näistä ihanista keväisistä auringonpaisteista!

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Matka jatkuu...

Kuukausi vierähtänyt edellisestä kirjoittelusta, mihin tää aika vaan juoksee? Treenit kulkee mallillaan, flunssa tuossa oli kiusana ja totaalilepoa reipas viikko. Mutta nyt taasen porskutetaan 100 lasissa, ellei enemmänkin.
Jatkosoppari pt:n kanssa tehty ja eihän sitä tiedä mitä sitä vielä keksitäänkään. Nyt kuitenkin nukkumaan ja joku toinen päivä hieman tarkemmin siitä, missä mennään nyt...

maanantai 10. helmikuuta 2014

Puntari ei kerro totuutta

Olen viime aikoina huomannut (ehkä kiitos uudenvuodenlupailijoiden) miten kropanmuokkauksen tavoitteet asetetaan kiloissa. Esimerkiksi tavoitteena on olla 5 kg kevyempi toukokuun loppuun mennessä. Onko kukaan koskaan tehnyt tavoitteita senttimetreissä? Esimerkiksi, vyötäröltä sulatettu läskiä pois 5 cm toukokuun loppuun mennessä?

Itsellekin aikasemmin ne puntarin luvut on ollut konkreettisemmat edistyksen merkit kuin mittanauhan lukemat, mutta vasta ihan viime kuukausina oon ymmärtänyt mittojen merkityksen. Kuitenkin lihas painaa enemmän kuin läski, mutta lihas menee pienempään tilaan kuin läski. Joten hyvinkin saman painoiset ihmiset voivat näyttää hyvinkin erikokoisille, jos kehon koostumus toisella on lihasta ja toisella hyvinkin rasvapitoinen. Siispä mittanauhat esille ja mittailemaan!

Alla oleva kuva kuvastaa hyvin tuota lihaksen ja läskin suhdetta, miten sama määrä lihasta menee pienempään tilaan kuin läski.

perjantai 7. helmikuuta 2014

Tehot irti treeneistä pt:n kanssa

On se uskomatonta, miten ne pt:t (pt=personal trainer) saa treeneissä puristettua kaikki mehut pois...no onhan se heidän työtäänkin! Mä olenkin sanonut monelle, joka on kertonut treenaavansa kovaa, että tervetuloa kokeilemaan mun valmennusfirman pt:den treeniä, sitten voin kysyä, ootko joskus treenannut kovaa ;)

Eilen olin yhden pt:n kanssa treenaamassa takareidet ja pakarat. Mehut vedettiin taas niin totaalisesti pois, että jo eilen illalla saunassa tuli ahaa-elämys, että pitäisikö kehitellä sellaiset "after leg day"-liukumäen, jolla pääsis portaat alas, mutta toisaalta siinä pitäis olla myös sellaiset liukuportaat ylöskin. Jokainen joka on kokenut kunnon jalkatreenin, joko etu- tai takareiskat tietää, miten tuollainen keksintö olisi ihan tervetullut :) Tänään istuminen on kivuliasta, asennon korjaaminen on kivuliasta ja kaikki mihin tarvitaan takareisiä ja pakaroita on kivuliasta, mutta sellaista tervettä treenikipua <3

Eilen samaan aikaan salilla ei ollut kuin yksi nainen treenaamassa ja muut oli miehiä...me taidettiin olla pt:n kans se kovaäänisin porukka...pt kannusti viemään suoritukset loppuun ja mä jo huusin ja ähisin välillä ku lihaksissa polte oli niin kova! Mutta ne pakkotoistot on NIIN mageita...niillä sitä lihasta kasvatetaan ja kehitetään.

Tänään tiedossa lepopäivä treeneistä, lähinnä menee kehonhuoltoon, eli venyttelyä ja vanuttelua pitkin päivää. Huomenna sitten treenataankin etureiskat.

Iloista viikonloppua kaikille!

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Aika juoksee, pysynkö perässä?

Apua, reipas kuukausi taas kulunut edellisestä päivityksestä. Aikasta hektistä töiden suhteen ollut viime viikkoina, joten aikaa ei ole jäänyt juurikaan muuhun ku treenaamiseen sitten tietty. Mietin tässä yksi päivä, että jos ei olisi treenaamista töiden vastapainona, olisin varmasti jo jonkinasteisella burnout-lomalla.

Parisen viikkoa sitten kävin pt:tä tapaamassa ja silloin muutettiin vähän ruokia ja treeniohjelmaa. Edelleen jatkellaan 4-jakoisella treeniohjelmalla ja aerobiset päälle. Uskomatonta miten sitä voi kroppa muuttua parissakin kuukaudessa. Olin marraskuulla valmennuksessa olevien treenipäivässä ja siellä otettiin muutamia kuvia. Tammikuulla olin taasen samaisessa treenipäivässä ja sielläkin napsaistiin muutamia kuvia. Kiitos nykypäivien kuvankäsittelyohjelmien, sain ihan ite laitettua noita kuvia vierekkäin vertailuun ja uskomatonta, mutta totta, muutos oli nähtävissä! Itse sitä vaan tulee jotenkin niin sokeaksi sille kropan muutokselle, että tarvii ne kuvat, jotka kertoo enemmän ku tuhat sanaa.

Talvi ei ole mun suosikkivuodenaika missään nimessä ja sen vuoksi olenkin kovasti iloinen, että helmikuu on jo hyvässä vauhdissa ja onneksi helmikuu on tälläinen nysäkuukausi muutenkin! Ens kuu onkin jo maaliskuu ja voi sanoa, että alkaa olemaan kevät! Ihanaa!

Iloisia ja treenin täyteisiä talvipäiviä kaikille! Pian se kevät koittaa <3

perjantai 3. tammikuuta 2014

Uusi vuosi, uudet kujeet?

Oikein ihanaa alkanutta vuotta kaikille!

Kuinkas moni teistä teki uuden vuoden lupauksia? Mä en tehnyt tavallaan laisinkaan, vaan lupasin olla edelleen oma itseni, eikä mikään muu tule muuttumaan kuin oma kroppani (parempaan suuntaan tietty). Eli periaatteessa uusi vuosi, vanhat kujeet ainakin täällä.

Jouluna sain pitää kaksi vapaasyöntipäivää ja ne tuli todella tarpeeseen, joulupäivänä jo odotti tapaninpäivää, että aamun saa aloittaa kaurapuurolla ja rahkalla. Ja syömiset pysyi kuitenkin ihan hallussa, vaikka vapaasyöntipäivät olikin, ei kroppa sietänyt mitään mässäilyä. Olo kahden vapaasyöntipäivän jälkeen oli KAMALA! Oli niin tukkoinen, turvottava ja oksettava olo. Normaalit treenit tuli tehtyä molempina päivinä, uskon että olo olisi ollut vielä inhottavampi, jos olisi ollut totaalilepopäivätkin vielä vapaasyöntipäivinä.

Jos ja kun olette niitä uuden vuoden lupauksia tehneet, niin olettehan muistaneet ne kirjata myös ylös? Ja laittaa myös niitä keinoja ylös, millä tavoin niitä tavoitteita/lupauksia lähdetään tavoittelemaan. Ja muistakaahan, ettei se palkitseminen sitten ole mitään ruokaa, jos tavoitteena on painon pudotus ;)

Oikein treenirikasta uutta vuotta kaikille! Tehdään tästä vuodesta vielä parempi kuin viime vuodesta!

perjantai 20. joulukuuta 2013

Joulukiireitä?

Ohops, anteeksi, lähes kuukausi mennyt ku viimeksi oon tänne jotain raapustellut! Joulukiireiden syyksi ei voi ainakaan laittaa, koska edelleen jouluvalmistelut on ihan alkutekijöissään, enkä aio joulustressiä itselleni hankkia!

Treenit kulkevat entiseen malliin, yhteensä yhdeksän treeniä viikossa, sisältäen sekä salitreeniä, että aerobista. Ruokailut sujuvat mallillaan ja ensimmäiset vapaasyöntipäivät on jouluaattona ja joulupäivänä!!! Jotenkin niitä odottaa jo innolla, mutta samalla vähän kauhunsekaisin tuntein, että mitäs jos jääkin se syömisvaihde päälle? No EI se jää!!! Siihen ei ole varaa laisinkaan!

Viime viikolla olin pt-treeneissä yhden tooosi iiiiison miehen kanssa. Treenailtiin jalkoja, takareisi-pakarapainotteisesti. Kyllä oli NIIN mahtavaa taas! Treeneistä hieman potkua söi pois viime viikon vuorokauden kestänyt oksutauti, mutta sisulla ja pt:n mahtavalla tsemppauksella treenit vietiin läpi ja luovuttaminen ei tullut mieleenkään.

Viime päivinä salilla treenatessa on kuullut sivukorvalla, miten porukka siellä odottaa jo joulun herkutteluja ja sitä, että pidetään vähän kevyempi viikko treenaamisessa...mä odotan sitä, että saan jouluaattona ja joulupäivänä syödä kinkkua, lanttulaatikkoa sekä bataattilaatikkoa ja tietty paljon salaatteja. Ja koko joulun vapaiden ajan treenata vähintään 110% lasissa! :)

Uuden vuoden jälkeen sitten salilla alkaakin taas uusi rynnistys, kun havahdutaan siihen, että se kesähän on ihan just ja pitää saada itsensä kesäkuntoon...Nooh, tammikuussa uuden vuoden lupauksien lunastajat ryntäävät salille ja sitten viimeistään helmikuun alussa sali jo taas hiljenee...innostus loppuu kuin kananlento seinään, ku puuttuu ne tavoitteet tai treenataan ihan väärin omaan tasoon nähden ja ruokailussa vedetään kidutuskuuria.

Nyt mä lähden treenaamaan etureiskoja ja sitten otan valkoisen muovisen joulukuusemme pois varastosta odottamaan koristelua.

Oikein ihanaa joulun aikaa kaikille! Ja jos teette uuden vuoden lupauksia, kirjoittakaa ne paperille ja tavoitteet realistisiksi :)

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Luminen sunnuntai ja kylmä

Eihän pakkasta ole ku -6, mutta minä kesäihmisenä teen jo syväjäätymistä. Onneksi on takka ja siinä lämmin tuli tälläkin hetkellä. Vähennetyt hiilarit tekee kropassa työtään ja sellainen ikivilu on nyt taas seurana...kyllä tämäkin taas tasaantuu, mutta ottaa aikaa ainakin pari viikkoa.

Tiistaina kävin hieronnassa ja hierottiin jalat. Takareidet ei ollutkaan niin jumissa kuin kuvittelin, pohkeet ja etureidet oli. Etureisistä löytyi muutamat oikein älyttömän hellät kohdat, jotka huippuhieroja sai auki aika hyvin. Kotiläksyksi taas tuli enemmän venyttelyä koko kropalle...oon toki venytellyt tällä viikolla huomattavasti enemmän kuin aikasemmin...ehkäpä tämäkin ratakisko tästä pikkuhiljaa notkistuu :)

Multa on muutaman kerran pyydetty muutoskuvia ja juttua muutoksesta. Olen miettinyt ja paininut asian kanssa, että onko minussa tapahtunut muutos oikeasti sellainen, joka voisi motivoida muita, onko kaikki tapahtunut sellaista, että sitä kannattaa edes julkaista, saako joku siitä kimmokkeen itselleen. Loppujen lopuksi kuitenkin jutun kirjoitin sekä muutaman kuvan lisäilin mukaan. Juttu tulee tännekin jossakin vaiheessa, kunhan muokkailen hieman vielä sitä. Toivon, että siitä todella on hyötyä jollekin ja joku saisi siitä kimmokkeen elämäntapamuutokseen.

Jokainen pystyy muuttamaan elämäntapojaan, jos vain haluaa. Kuitenkaan väkisin vääntämällä ja pakkopullalla siitä ei mitään tule. Muutoshalu pitää syntyä itsestään ja eikä kenenkään toisen pakottamana, koska silloin ei muutoksia tapahdu. Se huomio, että muutoksen tekee vain itseään varten, oman itsensä hyvinvoinnin vuoksi auttaa paljon.

Aurinkokin alkaa tuolta pilkistelemään, joten ulkovaatteet päälle ja lenkille.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Ja matka jatkuu...

Miten ihmeessä viikko on taas hurahtanut kuin siivillä?

Viime viikko treenailtiin ja syötiin vielä alkuperäisillä ohjeilla. Etureiskatreeni jumitti nesteet kehoon melkoisesti ja turvotus ja nesteet lähti liikkeelle vasta hieronnan jälkeen. Muuten viikon treenit sujui suunnitelmien mukaan, vaikka perjantaina olikin vasta ensimmäinen täysin etureiskakivuton päivä! Eli treeni meni perille paremmin kuin hyvin.

Tiistaina kävin hieronnassa, yläkroppaa hierottiin, koska ei ollut puhettakaan, että etureiskoihin olisi voinut koskeakaan...juu, todellakin ne oli ihan kosketusarat vielä tiistaina! Yläkropassa oli muutama jumipaikka, jotka saatiin hyvin auki ja omasta mielestä aivan kuin olisi koko yläkroppa leventynyt pari senttiä käsittelyn jälkeen, siis siten, että lihakset oli niin irtonaiset ja rennot. Lisäksi hieroja opetti erittäin hyvän venyttävän ja liikerataa laajentavan venytyksen rintarankaan, joka toki sitten vaikuttaa myös tuonne lannerankaan saakka. Tänään meen taasen hierontaan, tänään sitten pääsee käsittelyyn jalat, saa nähdä mitä upeita jumipaikkoja niistä löytyy...pari taidan tietääkin jo...Vaikka kuinka venyttelee joka treenin jälkeen, olen huomannut, että pitäisi oikeasti pitää pari kertaa viikossa oikein kunnon venyttelytuokio, joka kestäisi ainakin sen puoli tuntia. Tuostapa pitää tehdä itselleni haaste, venyttely vähintään puoli tuntia kaksi kertaa viikossa, normaalien treenien jälkeisten venyttelyjen lisäksi.

Eilen laittelin pt:lle menemään hurahtaneen kahden viikon tuloksia ja fiiliksiä. Eteenpäin mennään koko ajan ja nyt tuli pientä muutosta ruokavalioon sekä treeneihin. Ruokavaliosta vähennetään hieman hiilareita ja yksi aerobinen treeni viikkoon lisää. Katsotaan miten kroppa reagoi hiilarien vähentämiseen, toivottavasti edelleen rasvaa palaa sieltä mistä pitääkin, mutta toivon myös, että lihakset ei kärsi rasvan tiristelystä, vaan niitä saadaan samalla jopa kasvatettua, tai ainakin pidettyä samassa kuosissa missä ne nyt on.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille, hymyssä suin kun kuljetaan, niin tää harmauskin pian nujerretaan!

maanantai 11. marraskuuta 2013

Maanantaifiilikset, eikä laisinkaan negatiiviset sellaiset :)

Mä oon NIIN liekeissä viikonlopun treenien jälkeen!!!!!!!!!! <3 <3 <3 <3
Huh, mitkä treenit oli lauantaina! Meillä oli siis pt-valmennuksessa olevien yhteinen treenipäivä ja pikkujoulut lauantaina. Mä olin etureisitreeniryhmässä ja oksennus meinasi pariin kertaan lentää jo treenien aikana, eli ehkä sekin kuvaa treenien kovuutta. Treenien jälkeen ei pyrstöä meinannut saada penkistä nousemaan pukuhuoneessa ja portaiden ylösnousu oli yhtä tuskaa, kunnes sitten jouduin menemään muutaman portaan alaspäin...ihan uusi urheilulaji tuli siitä ;) Lauantaina illalla oli etureidet jo melkoisen tietoiset siitä, että isot pojat antoi kunnon treenit niille. Piti oikeasti jopa miettiä, että voiko laittaa korkkareita jalkaan illan pikkujouluihin, kun ei ollut laisinkaan varmaa, että kantaako jalat.

Illan pikkujoulut oli aivan huiput! Uskomaton porukka, vaikka oltiin toisillemme aivan vieraita, niin silti juttua riitti niin kuin oltais aina tunnettu. Jokainen sai syödä ilman ruuan punnitsemista ja otin myös jälkkäriksi ollutta mansikkakakkua. Kuitenkin paikalla oli jokaisen valmentaja ja kukaan valmentajista ei kommentoinut meidän syömisiä. Hitto mikä luotto niillä on myös meihin, ne uskoo ja tietää, että se yks vapaa-ateria ilman punnitsemista syödään ja nautitaan ja seuraavana aamuna taas palataan takaisin ruotuun. Ja näin myös kävi, eli aamusta taas takaisin oman ruokavalion pariin.

Jos lauantai-illalla etureidet oli jo jumissa ja treenikivussa, sunnuntaina myös pyrstö alkoi antoi signaaleja siitä, että kyllä sekin vielä treenijumista saa osakseen ja oikeassa olin. Sunnuntaiaamuna sängystä nouseminen oli melkoista akrobatiaa etureiskojen ja pyrstön treenijumien vuoksi, luulin sitä pahimmaksi jumiksi mitä on, mutta tänään aamulla (maanantai) oli treenijumi sellaista, että huhhuh...jopa vessassa käymistä piti miettiä pariin kertaan, että onko ihan oikeesti pakko mennä :D Mutta, tää tunne etureiskoissa ja pyrstössä on sitä, mitä on halunnut ja sitä myös saa...Ja tänään taas salille vääntämään rautaa...sillähän se lähtee jolla on tullutkin, tosin tänään vuorossa on rinta-selkätreeni. Kiitos kaikille ihanille valkuille lauantain treeneistä <3 Ootte te niin rrrrrrrautaisia ammattilaisia, jolla vedätte treenit ja tsemppaatte...vedätte viimeisetkin mehut irti, vaikka tuntuu ettei enää jaksais, niin jostain ihmeestä sitä löytyy ihan vähän vielä voimia vetää ne viimeiset toistot...tai sitten ei...kuten mulla viimeisessä liikkeessä, niin vain valuin pitkin lattiaa ku räkä :D Mut yhden valkun sanottuna "ei tossa liikkeessä pitäis enää pysyäkään, jos treenit tehty 110% lasissa"...joten vedetty ilmeisesti sitten ainakin se 110 lasissa :D

Lähes tulkoon jo lasken minuutteja siihen, että tiistaina pääsee hierojalle <3

maanantai 4. marraskuuta 2013

Pienin askelin tavoitetta kohden

Ohops, pari viikkoa taas mennyt kuin siivillä. Tänään laittelin menneen kahden viikon mitat ja muutakin pt:lle menemään. Hieman flunssa meinannut häiritä eloa ja oloa, mutta treenejä ei ole jäänyt väliin. Onneksi ei ole kuumetta ollut, vaan nenä vaan tukossa ja välillä taas räkä "juossut" ja muuten vointi ollut ok, että ei ole sillä tavoin haitannut treenejä.
Muutoksia kropassa taasen tullut, paino mennyt ihan jees alaspäin ja senttejäkin lähtenyt ihan ok. On tämä hauskaa, kun nyt halutaan senttejä (=rasvaa) ja kiloja pois, mutta hetken päästä sitten toivotaan, että niitä senttejä tulisi ja oikeisiin paikkoihin :) Tää juurikin tekee tästä koko projektista niin haastavan ja mielenkiintoisen.
Muistaakseni kirjoittelin tämän uuden projektin alkaessa, miten kauan meni aamupalan syömisessä, yli 40 minsaa...ruokaa kun tuntui olevan niin mahdottoman paljon. Nooh, nälkä kasvaa syödessä ja tällä hetkellä, jos syön äärettömän rauhassa saman aamupalan, menee aikaa max.20 minsaa. Kroppa toimii hyvin ja eipä tarvi kelloon vilkuilla ku tietää, että tasan 2,5 tuntia mennyt edellisestä ruokailusta ku vatsa kurnii ja on nälkä. Tällä viikolla onkin monta kivaa juttua tiedossa...ensin odotellaan pt:n palautetta ja tulevia muutoksia ohjelmaan ja ruokiin, lauantaina tapaan pt:n ja muita valmennuksessa olevia ja lauantaina vietän heidän kanssaan myös pikkujoulut. Huisin hauska viikko siis tulossa! Hetken kuluttua taas syödään, sitten vähän lepäillään ja juodaan latarit ja salille treenaamaan, rinta-selkäpäivä tiedossa.

perjantai 25. lokakuuta 2013

Samoilla jatketaan...pari viikkoa

Tiistaina sain pt:ltä mailia ja kommentteja menneen kolmen viikon tuloksista. Hänen mukaansa suunta on oikea ja tulokset oikein maltillisen hyviä. Jatkamme tämän ja ensi viikon näillä samoilla treeni- ja ruokaohjeilla ja sitten taasen laitellaan mittoja menemään. Nyt on siis neljäs viikko menossa tätä uutta treenisysteemiä ja ruokavaliota ja kertaakaan ei ole tullut mitään ns.heikkoa hetkeä, että olisi pitänyt saada jotain luvatonta syödä ihan pakolla. Treenatessa ei tule mieleenkään hölläillä ja sluibailla, vaan treenit vedetään vähintään 110 lasissa...ajoittain niin, että salilta ei oikein pääse kunnolla edes kävelemään ulos :) Mutta uskokaa tai älkää, tää on just sitä mistä mä nautin ihan sydämeni pohjasta, kun pitää laittaa itsensä likoon treenatessa ihan täysillä. Ja treenin jälkeinen olotila on aivan uskomaton!

Näillä eväillä siis mennään eteenpäin vielä tämä ja ens viikko ja katsellaan sitten mitä tuloksia on tullut. Tämän viikon salitreenit on tehtynä ja viikonlopun aikana vielä kaksi aerobista treeniä on tiedossa. Toivottavasti on sen verran hyvät ilmat, että voi pihalla mennä aerobiset tekemään.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Ekat "väliaikatiedot"

Kolme viikkoa on nyt takana uutta treeniohjelmaa sekä ruokavaliota. Tänään oli siis aika mittailla ja punnita sekä laittaa tiedot pt:lle menemään. Huomenna tai viimeistään ylihuomenna kuulee sitten pt:n tuomion, että miten jatketaan, parhaillaan pt istuu lentokoneessa ja on matkalla koti-Suomeen etelän lämmöstä. Kaiken kaikkiaan kiloja kolme viikon aikana on kadonnut 3.4 kg ja senttejä ympäri kroppaa reilut 10cm. Ja onneksi nuo kadonneet sentit on nimenomaan ongelmapaikoista! Jonkun mielestä tietty 3.4 kg/3 vkoa on vähän, mutta tarkoituksena ei ole kuitenkaan ihan kuivan kesän oravaksi asti päästä, ainakaan tässä vaiheessa ;) Tästä on hyvä jatkaa...katsotaan mitä tuleva viikko tuo tullessaan treeneihin ja/tai ruokavalioon.

lauantai 19. lokakuuta 2013

Osu ja uppos...

Näin tämän tekstin eräällä foorumilla...osu ja uppos ihan täysin :)


Lenkin jälkeisissä endorfiinihöyryissä on hyvä toivotella kaikille oikein leppoisaa lauantai-iltaa...mä meen rentoutumaan saunaan ja valmistautumaan huomisiin treeneihin.

perjantai 18. lokakuuta 2013

Pian on aika ekan välitsekkauksen

Kylläpä aika taas on mennyt kuin siivillä! Sunnuntaina on aika ensimmäisen välitsekkauksen, eli mitat, paino ja fiilikset syvemmin lähtee pt:lle. Tässä kolmen viikon aikana on fiiliksiä tullut laiteltua mailitse, mutta myös facen välityksellä, mutta sunnuntaina kirjoitellaan sitten syvemmin fiiliksiä mailitse. Puntarilla en ole käynyt koko kolmen viikon aikana ku pari kertaa (ennen hyppäsin joka aamu), enkä ole myös mittanauhaan tarttunut. Sen aika on nyt sitten sunnuntaina.

Kaiken kaikkiaan fiilis on edelleen katossa ja mä niin rakastan sitä, että treeneissä saa laittaa itsensä täysillä likoon. Treenauksessa on ihan toisenlainen meininki, ku tietää, että on "tilivelvollinen" jollekin muulle ku itelleen tehdyistä treeneistä. Ja välillä ku tekee oikein tiukkaa jonkin liikkeen loppuun tekeminen, on pt:n lausuma "kumpi pettää pää vai perse"-mielessä...siitä vaan saa ihmeellisesti lisätsemppiä treenin loppuun viemiseen. Tänään on vuorossa lenkki sekä etureisien punttitreeni. Huomenna siis tiedossa ankkamaista kävelyä jälleen kerran.

Eilen räntäsateessa tarpoessa muistui taas mieleen, että mun kasvojen iho ei sitten tykkää (en mä tykkää muutenkaan) talvesta ja pakkasesta. Illalla kasvot oli kuin nokkosilla hakatut ja niitä kuumotti, pisteli ja teki kaikkea mahdollista :( Pitänee taas kaivaa ns.mikkihiiri esiin, että pakkasilla voi käydä lenkillä.

Aurinkoista viikonloppua!

maanantai 14. lokakuuta 2013

Kun mikään ei riitä...

Olipas taas vaikea keksiä sopivaa nimeä postaukselle, mutta ehkäpä tuo osuu kaikista parhaiten aiheeseen tai sitten ei :)

Kuten aikasemminkin jo kerroin, lueskelen muutamia blogeja säännöllisen epäsäännöllisesti, lähinnä blogeista, lehtikirjoituksista ja viime päivien livejutusteluista on noussut taas paljon mietittävää esille.
Aina löytyy ihmisiä, jotka ovat kateellisia tai jotenkin katkeria siitä, miten toinen treenaa, syö ja kehittyy? Miksi arvostellaan, lyödään lyttyyn toisen tavoitteet, treenaustavat jne? Miksi ihmeessä pitää olla kateellinen/katkera toiselle toisen treenauksista jne? Jokaisella meillä on oma elämä, elämän tilanteet, eri lähtökohdat treenaukseen jne...Yleisin tapa on kirjoitella ja kertoa, miten muka treenaa, ottaa kuvia omista "treeneistään", ruuistaan jne. Yritetään esittää jotain ihan muuta kuin todellisuudessa on. Kyllä jokainen joka treenaa kovaa, katsoo hieman syömistensä perään, saa aikaan tuloksia. Entä sitten nämä, jotka vuodesta toiseen kirjoittavat tekevänsä sitä sun tätä ja tuloksia ei synny? Vaikka itse olen vielä matkalla lopulliseen tavoitteeseen, joka edelleen hieman hämärän peitossa, uskallan sanoa, että tuloksia on syntynyt...toki edelleen löytyy löysää vähän sieltä sun täältä, mutta n.45 kiloa pienempänä kuin muutama vuosi sitten, voin sanoa, että tulosta syntyy, kun vain jaksaa yrittää. Eihän ne kilot ole tulleet viikossa eikä kahdessa, niin miksi niiden oletetaan lähtevän sitten päivässä tai kahdessa.
Pitkäjänteistä ja kovaa työtä vaaditaan, että tavoitteet saavutetaan.

On hauska seurata, miten jotkut olisivat valmiita myymään vaikka oman mummonsa ja kaikkia keinoja kaihtamatta yrittävät löytää oikotien onneen ja hyvään kuntoon. Hypätään ja kokeillaan lajista toiseen, dieetistä toiseen ilman pitkäjänteisyyttä. Ja jos viikossa tai kahdessa ei tule tuloksia, niin aina voi taas vaihtaa lajia ja dieettiä. Hankitaan personal trainerit, mentaalivalmentajat, kristallipallot, meediot ja kaikki mitä maa päällänsä kantaa ja sitten ihmetellään, että miten ihmeessä tuloksia ei tule vaikka on hankittu maan parhaat valmentajat. Ratkaisu on varsin yksinkertainen...tavoitteiden eteen ON TEHTÄVÄ TÖITÄ!!! Kukaan personal trainer, mentaalivalmentaja tai kukaan muukaan ei tuo sulle sitä hyvää kondista, vaan jokaisen on ITSE tehtävä se työ! Lopussa kiitos seisoo ja "vähän sinne päin"-treenit tehtynä ei tuloksia synny.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Eka viikko takana

Mä oon edelleen niin liekeissä ja fiiliksissä tästä uudesta treenisysteemistä ja ruokavaliosta, että tiedän tehneeni NIIN oikein, kun hylkäsin aikasemman treeniohjelman ja ruokavalion. Tää on just sitä mitä mä tarvin!!!
Kannattaa kuunnella siis kroppaansa ja sydäntänsä valinnoissaan. Ei ne valinnat aina niin järkeviltä välttämättä tunnu, mutta kun saat omaan valintaasi vahvistusta ja tiedät tehneesi oikean valinnan, voi vaan todeta, että kyllä kroppa ja sydän tietää, mikä on parasta sulle.


torstai 3. lokakuuta 2013

Treenikuulumisia

Maanantaista lähtien ollaan nyt menty uudella treeniohjelmalla ja koko kroppa on uskomattoman mageessa treenikivussa. Eli sellaisessa treenin jälkeisessä "tietää jotain tehneensä"-olotilassa. Tänään on totaalilepopäivä ja huomenna taas sitten mennään kahdella treenillä, aamulla lenkki ja päivällä/illalla salitreeni. Maanantaina mentiin tekniikat läpi jokaisesta liikkeestä ja suosittelen kaikille, että menkää ainakin kerran pt:n tai kuntosalivalmentajan ohjaukseen. Vaikka itsekin käynyt jo kaikenkaikkiaan aika paljon salilla treenaamassa, niin pieniä korjauksia tuli liikkeisiin. Ei mitään suuria muutoksia, mutta sellaisia, jotka huomasi heti treenatessa, että tuntuu ihan erillä tavoin liike kuin aikasemmin. Ja se mitä pt nyt painotti, oli se, että nyt kasvatetaan lihasta, että jokainen liike tehdään RAUHALLISESTI alusta loppuun, hallitusti, voima kasvaa siinä sivussa sitten. Mä taas olen tuskaillut tässä nämä muutamat päivät, että voi kun olisikin mahdollista olla ihan täysipäiväinen treenaaja...mut valitettavasti ei ole ainakaan toistaiseksi mahdollista.

Tarkka ruokavalio tuli myös ohjelmaan, jokainen ruoka punnitaan gramman tarkasti ja ruoat on määritelty, mitä syödään. Töihin ku lähtee ja ottaa ruuat mukaan, joutuu saa ottaa mukaan mooonta kippoa ja kappoa, että kaikki on mukana...ja kippojen päälle tietty teipillä merkitty, mikä on mikäkin ruoka. Helppoa eikö totta!?!

Maanantaina tehtiin mittaukset ja punnitukset, sekä keskiviikkona kävin InBody-kehonkoostumusmittauksessa. Seuraavan kerran mitat otetaan 3 vkon kuluttua ja silloin pt katsoo mitä muutoksia tehdään ruokavalioon tai treeniohjelmaan tai niihin molempiin. InBody otetaan seuraavan kerran n.3kk:n kuluttua.

Kaiken kaikkiaan fiilikset on NIIN katossa tästä treenaamisesta ja koko projektista, että oksat pois ;) Tavoitteet olivat hyvät pt:n mukaan, tosin totesi, että niitä tullaan muokkaamaan tässä matkan varrella, että ensin katsellaan miten mun kroppa reagoi näihin ruokamuutoksiin ja treeneihin.